Tom:
@Terzinjo

Helpoin tapa saada tietää kotelon viritystaajuus on käyttää kotelonsuunnitteluohjelmaa ja syöttää siihen oman kotelonsa nettotilavuuden (sisätilavuus miinus elementin viemä tila miinus refleksiputken viemä tila) ja sitten säädät ohjelmassa viritystaajuutta kunnes ohjelma näyttää putken pituudeksi sama kuin mitä sinulla on.

Jakojyrkkyydet ovat hyvä tietää ja ymmärtää, mutta ei se niiden fysikaalinen ja teknin tarkoitus ole tärkeää sitten kun haetaan parasta mahdollista ääntä, käytät vaan sellaista jyrkkyyttä mikä toimii parhaiten omasta mielestäsi =)

Mutta tässä kuitenkin pieni selitys noista jakojyrkkyyksistä:
Ensinnäkin kun puhutaan jakojyrkkyyksistä on pakko myös mainita jakotaajuus, mikä on se taajuus missä jakosuodin on vaimentanut signaalin jo 3dB:iä. Tämän jälkeen signaalitaso nousee/vaimenee (riippuen miltä kantilta asiaa tarkistelee) jakojyrkkyyden verran jokaista oktaavia kohden. Ja tähän pitää sitten tietenkin kertoa mikä se oktaavi on, eli oktaaviksi kutsutaan taajuusaluetta jossa suhde aloitus- ja lopetustaajuuden suhde on 1:2, eli toisinsanoen kun mennään taajuuksissa tasan yhden oktaavin korkeammalla niin taajuus kaksinkertaistuu.

Esimerkki kertonee ehkä paremmin miten tämä toimii, LowPass 80Hz 12dB/okt:
40Hz : 0dB (eli referenssi signaalitaso)
80Hz : -3dB (nimellinen jakotaajuus)
160Hz : -15dB (eli 12dB lisävaimennus kun taajuus on kaksinkertaistunut)
320Hz : -27dB -----"-----
640Hz : -39dB -----"-----

Toinen esimerkki, LowPass 80Hz 24dB/okt:
40Hz : 0dB (eli referenssi signaalitaso)
80Hz : -3dB (nimellinen jakotaajuus)
160Hz : -27dB (eli 12dB lisävaimennus kun taajuus on kaksinkertaistunut)
320Hz : -51dB -----"-----
640Hz : -75dB -----"-----

Periaatteessa korkeampi jakojyrkkyys on parempi, mutta saattaa tehdä ongelmia saada esim subbarin integroituaan etupään kanssa yms.
Eri jakojyrkkyyksillä on myös eri vaihekäyttäytymiset, silloin kun kyseessä on passiivisuotimet, ja sekin saattaa hankaloittaa asioita.